Inspiraatiota Tsekeistä

    On reissattu! Palasimme Tšekin reissusta maanantaina niin myöhään, että tavaroiden purku venyi tiistain puolelle. Koirat jaksoivat leirin ja reissun hienosti ja voivat hyvin! Mukana seikkailemassa oli  valjakourheilija ja agilityurheilija Henna Lappi ja hänen koiransa Eka ja Ykä. Minulla oli mukana oman tallin "ykkösnyrkki" Julussas Urho.
     Lähdimme siis perjantai 14.7 aamu lautalla Helsingistä Tallinnaan ja siitä Latvia, Liettua ja ensimmäiseksi yöksi Puolan puolelle hotelliin nukkumaan. Lauantaina jatkoimme Puolan halki Tsekkeihin saakka. Majapaikkamme oli pienessä kylässä Nove Mesto pod smrkemissä maaseudulla. Kaunis yksinkertainen kylä. (Majoituksemme sitäkin yksinkertaisempi, mutta niin se viikko vierähti niissäkin puitteissa.) Sunnuntaina puolilta päivin söimme lounasta ja porukka alkoi kasaantua kokoon ja tutustuimme toisiimme. Paria tyyppiä lukuun ottamatta kaikki puhuivat englantia. Ideana leirillä siis yhdistää agility harrastajia ja canicross harrastajia. Aikaisin aamulla teimme valjakkourheiluun liittyviä treenejä ja päivisin nurmikentällä pyöri agilitytreenit. Illalla taas ilman viiletessä teimme muutaman vetotreenin myös.
    Ideoita ja inspiraatiota lähdimme hakemaan ja niitä myös saimme. Kuolleen painon vedättäminen Vasekin tapaan tulee olemaan syksyn mittaan käytössä.

Ykä ja Henna ekassa treenissä vetämässä ketjuja

    Vasek aloittaa nuoren koirien vetoharjoitukset kuolleella painolla. Ketjuja koiran perään lisätään pikku hiljaa ja matkaa pidennetään koiran mukaan. Yleensä edellä juoksee vanhempia koiria vapaana. Ideana, että koira haluaa todella työskennellä valjaissa eikä hätkähdä kilinää ja kolinaa takanansa, vaan pyrkii raskaassa vedossa eteenpäin. Hyvä treeni ajatus, mutta itse vältän kaikenlaista toisten koirien perään ajattamista kuitenkin.

Keskiviikko oli vaelluspäivä

    Keskiviikko oli koirien lepopäivä ja meillä oli ohjelmassa kävellä läheiselle vuorelle ihailemaan maisemia. Luonto Tsekeissä on hienoa ja Smrkm vuorelta tähystelimme Puolaan ja Saksaan saakka. Toki yhdessä leireilyyn kuuluu paljon rupattelua, niitä näitä, ja pieni huumori mielellä kasattu leirikisa.

Smrkm huippu

    Kun muut tekivät agilityä päivällä, tein minä omat treenit fillarilla jo ennakkoon katsotuilla maastopyörä poluilla. Jossakin näitä polkuja kehuttiin jopa Euroopan parhaiksi. Hennakin ehti mukaan vuokrapyörällä ja saimme hyviä treeni kilometrejä alle. Trekin pyörävuokrauksessa oltiin kiinnostuneita koirapyöräilystä ja kävimmekin esittelemässä koirammekin siellä.

   Hennan blogista löytyy enemmän päivien sisällöstä: www.hennajakoirat.blogspot.fi

Julussas Urho ja Ykä treenimaisemissa

    Kotimatka taittui yhden lisäpysähdyksen taktiikalla niin, että lähdimme jo lauantaina ajamaan, pysähdyimme yhdeksi yöksi Puolassa ja yhdeksi yöksi Latviassa, jolloin ajo siivut olivat kohtuulliset. Maanantaina ehdimmekin hyvissä ajoin iltalautalle Tallinnan satamaan.

Translation: Agicross kemp 2017 was nice experience for us!

-H
    

Tsekkeihin leirille

    Tämä karavaani ottaa seuraavaksi suunnan kohti Tsekkejä ja Nove Meston ulkoilu-aluetta. Mukaan koirista pakataan vain kokemattomin matkustaja Julussas Urho. Luvassa on canicross-, ja pyörätreeniä. Aivan taatusti toki ihmisten tapaamista ja upeita maisemia. Perjantai aamuna mennään!

   

Valmistelua

Translation: We are heading to czech republic training camp! So exited!!!

-H

Maastopyörällä Tahko ylös, alas ja ympäri

    Yleisön kevyen painostuksen kohteeksi joutuessa sitä lupautuu kaikenlaiseen jännittävään. Maastopyöräilystä juoksun ohessa minulla on nyt vuosi kokemusta takana, ja jo ennen kun tuo nykyisin minulle niin rakas Canyon edes ilmaantui pihaan olin jo lupautunut tahko mtb tapahtumaan. Kuusankoski mtb toimi alkulämmittelynä ja 1.7 oli vuorossa astetta heavympää menoa tahkolla.
    Äkkiseltää kuulostaa rajulta, mutta no problemo. Kaunista ja sujuvaa meno ei ollut, mutta sieltä sitä työnnettiin loppuun saakka. Kestävyysurheilua parhaimmillaan. Sykkeet huiteli tunti tolkulla taivaissa ja reidet huusivat hoosiannaa. Matkana siis 60 km.
    Elokuussa sitten Jämi84!

Kuva: Ivo Kraus

Translation: Really heavy mtb race in Tahko.

Valjakkourheilun alkeet

    Yhteistyössä Suomen belgianpaimenkoira yhdistyksen kanssa vedimme kahden kerran koirajuoksu/1-koiran kärry/koirapyöräily kurssin. Ideana motivaation rakentaminen koiralle vetämiseen ja alkeis/pentu harjoitukset koirille. Kävimme muutaman jutun säännöistä läpi ja joku jopa innoistui suunnittelemaan syksyn kisoihin lähtemistä. Muutaman hätäisen ajatuksen heitin koiran ruokinnasta ja nesteytyksestä. Minusta on kiva tavata uusia koiraihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet myös urheilusta koiransa kanssa. Millä tahansa koiralla voi osallistua valjakkourheiluun! Ja varsinkin canicrossiin, toivottavasti laji ottaa tuulta aina vaan enemmän siipiensä alle ja kaikenlaisten koirien omistajat uskaltautuvat lähtemään "parkrun" tyylisellä idealla mukaan kisoihinkin. 

Opettele alkeet ja haasta itsesi canicrossiin! kuva:Eriika Jähi

Translation: Canicross work shop with great dogs (well, also with great owners). Thank you guys and see you again!

-Hanna

Sotilas maastot ja Jukolan viesti

    Eli nyt on kilpailtu ilman koiria. Sotilaiden maastomestaruudet kisattiin Vekaranjärvellä jo toistamiseen. Meri-5 ottelijat nappisivat kirkkaimmat mitalit ja minä sain tyytyä pronssiin. Viime vuonna sekosin yhteislähdössä ja painoin alun aivan liian lujaa ja se todella oli lopusta pois. Tällä kertaa saatoin ihan vähän jarrutella alussa, joten hapot eivät jysähtäneet päälle ekalla viidelläsadalla metrillä. Yhteislähdöt ovat pahoja, pää juoksee mutta jalat hyytyvät.
    Jukolan viestissä juoksimme tallipäällikön kanssa samassa joukkueessa tänä vuonna. Minulla 7. osuus ja Tallipäälliköllä 5.osuus. Venlojen viesti meni minun osaltani ohi joukkueen loukkaantumisten vuoksi. Ensi vuonna ehkäpä vain venlojen viestissä sitten Sisun joukkueella. Edelleenkin olen sitä mieltä, ettei mikään voita Jukolan viestin tunnelmaa. Onhan sitä polkujuoksuja ja extreme juoksuja ja muita kisoja olemassa, muttei tämän vertaista. On mahtavaa olla mukana tässä tapahtumassa.

Joensuu jukola 2017

    Tallipäällikkö suoriutui omasta osuudestaan täysin suunnitelman mukaisesti 8 km aikaan 1.27 ja minä 13,9 km aikaan 2.09. Tallipäällikkö selvisi muutamalla pikku pummilla joihin tuhraantui joitakin minuutteja ja itse tein kaksi reitin valinta virhettä, jotka maksoivat joitakin minuutteja. Lähdin yhteislähdössä klo 9 ja voi sitä letkassa kökkimeisen määrää. Noh, olihan siitä oma hyötynsä rastin otossa;) Kaikkiaan olen tyytyväinen suorituksiimme ja muutenkin joukkueen meininkiin. 

    Nyt ollaan taas treeni rutiineiden äärellä kotona ja seuraavaksi lappua tankoon tahko mtb:ssä heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Koirat mukana perus hönsälenkeillä ja omat treenit sitten kovaa. Näillä mennään. 

Trasnlation: military cross country Finnish ch 3.rd place and world biggest orienteering even jukola relay done. Next Tahko MTB race. This is how we are rolling.

-H

Matkalle koiran kanssa?

    Suunnittelemme reissua eurooppaan kisakoiriemme kanssa. Reissu olisi jo heinäkuussa! Kirjoitan aiheesta, sillä on paljon asioita, joista tulee ottaa selvää ennen matkustamista koiran kanssa. Olen matkustanut yksin ja olen matkustanut koiran kanssa. Kisakoirani Topin kanssa olemme käyneet Ranskassa, Kanadassa ja koko pohjoisemman euroopan halki Iso-Britaniassa kilpailemassa. Olemme lentäneet, matkustaneet lautoilla, olemme istuneet junissa ja olemme sompailleet rajanylitys paikoilla ja tulleissa. Hyvin suunniteltu reissu ei aina ole mennyt suunnitelmien mukaan, mutta suunnitelmallisuus on aina ollut koiran hyvin voinnin etu.
    Yksin reissuun lähtiessäni olen valmis tinkimään mukavuuksista nähdäkseni maailmaa ja extempore yllätykset eivät hetkauta minua, päinvastoin rakastan seikkailuja. Koiran kanssa matkustaessani minulle tärkeintä on koiran hyvinvointi. Koiran tulee pystyä rentoutumaan matkalla. Jos koira stressaa koka matkustamisen ajan, en näe järkeä kelkkoa sitä maailman ääriin, tai edes koti kylän ääriin. Jo pennusta alkaen koiralle voi opettaa autohäkin/lentoboksin olevan turvallinen paikka, jossa voi rentoutua ja nukkua. Pennusta asti siis ajatus mukaan. Kisakoiraa ajatellen on vielä tärkeämpää pystyä käyttämään matkustamis aika lepäämiseen ja latautumiseen, jotta kisapaikalla se on omaitsensä ja suorituskykyinen.
    Nyt suunnittelemme matkaa keski-eurooppaan, Tsekkeihin treeni leirille. Ihan ensimmäisenä olen olen tutkinut matkareittiä, joka olisi lopputuloksen kannalta viisain. Lauttalippujen hommaaminen Tallinnaan on työn alla. Siitä on tarkoitus ajella etelään. Ilmastoitu auto, jossa koirat ovat tottuneet matkustamaan on mielestäni paras vaihtoehto tähän reissuun. Koiria ei voi jättää ikinä omineen paahtumaan autoon, se on tärkeätä huomioida aina! On pidettävä silmällä lämpötiloja koiraosastolla.
    Pitkälle matkalle lähdettäessä on varattava aikaa reilusti. Koska matkustaminen kuluttaa rennoimpaakin koiraa, on pidettävä huolta koiran nesteyttämisestä reissussa ja ennen sitä. Tämä tarkoittaa myös pissataukoja. Koiraa pitää siis juottaa, kuten me kisaajat olemmekin tottuneet tekemään. Koiran omaa ruokaa tulee myös varata mukaan tarpeeksi. Meillä tämä tarkoittaa kylmälaukkujen pakkaamista autoon.
    Puheluita ja sähköposteja sinkoilee ennen reissua konsulaatteja myöten. Parempi varmistua kuin joutua liemeen koiran kanssa. Maahantulo ja maastalähtö säädökset kannattaa varmistaa eri lähteistä, välttyäkseen turhalta harmilta. Lähetystöt, konsulaatit, tulli, ja lajiliitto auttavat kysymyksissa. Jo ajatuksena se, että koirani olisi kuukauden jossakin päin maailmaa karanteenissa oman huolimattomuuteni takia on painajaismainen. Joten passit, rokkarit ja rekkarit kuntoon!

Tottunut relaamaan reissussa!

Translation: We are planning trip to czech republic. Urho is ready!

-H
   

Maastopyöräilyä Kuusaalla

    Helatorstaina 25.5 tein jotain mitä en ole koskaan ennen kestävyysurheilun saralla tehnyt. Rasti seinään: osallistuin maastopyörä maratonille. Kuusankoskella järjestettiin maastopyörä kisa matkana 50 km. Toki tarjolla olisi ollut 30 km kuntosarja, mutta päätin haukata vähän liian ison palan ja mennä viidellekympille.
    Torstai aamuna mietin aamupuuroa syödessäni että, "mitenköhän tässä käy?". Olen kuitenkin todella kokematon maastopyöräilija ja melko arkakin menemään pahoista paikoista rytinällä. Paikan päälle kun päästiin ajatus oli selkeä. "Miten tästä selviää ilman loukkantumisia?" Matkalla sattui ja tapahtui, ja maalissa lihas väsymys oli aivan huima. Lopuksi fiilis: "Tästäkin on selvitty!"
   

kuva:Antti Tallinen

-H
Translation: First mtb race ever and I´m still alive.