21.10.2016 Haminan vallikenttä aamulla. Pilvistä +2 astetta ja tuuli idästä. Ketään ei näy missään. Se on oikeastaan hyvä. Tässä vaiheessa mieleeni juolahtaa kertoa, millaista tämä juuri tänään on. Verryttely, vedot: 2000m x2, 1000m x2, 500m x1. Kovaa. Siis viikon kovin treeni. Valmentajan kirjaamat ajat, joihin tulisi pyrkiä tuntuvat kovilta. Koska selkää jäykistää, Koska kuormaakin on. Koska kylmä vihmoo.
Hommaan on silti helppo ryhtyä. Tuntuu toki hurjalta, mutta eihän se ole kuin juoksee. Näin kylmällä on verkattava hyvin ja jotenkin saatava lihakset lämpimiksi ennen ensimmäistä vetoa. Vedot alkaa ja koitan keskittää voimat rullaavaan juoksuun. Vedon lopussa se ei enää onnistu. Harmittaa, kun ajat valuvat pitkiksi. Ehkäpä se on tuo eilisestä työvuorosta yön aikana jäykistynyt selkä, mikä syö sekunnit. Kuormaa kuorman päälle. Tästä se keventäminen alkaa, kuukausi EM kisoihin, olen pyrkinyt tekemään kaikki oikein parhaaseen mahdolliseen tulokseen päästäkseni. Keskityn jokaiseen vetoon erikseen. Toisiksi viimeinen veto, eli tuo 1000m on pahin. Sydän paiskoo rinnassa ja happea koitan vetää sisään jo ikenienkin kautta. Viimeinen nopea 500m menee hyvin, vaikka jalat ovatkin ensimmäisestä askeleesta aivan hapoilla. Viimeisellä vedolla voi huoletta puristaa kaikki pihalle, pelkäämättä hyytymista. Tiedän, että jaksan. Vedot on maltettava aloittaa niin, että ne kiristyvät toinen toisensa jälkeen. Viime vuosina olen oppinut tähän ja tiedän vauhtini alusta loppuun. Tiedän, kuinka paljon pystyn lopussa repimään kropastani irti.
Loppu verkka on tehty, heitän takin päälle, kasaan kamani. Olen tyytyväinen, että treeni on tehty, vaikkakin pettynyt, kun ajat venyivät. Niin harvoin sattuu hyvä päivä, kevyet jalat ja latautunut kroppa. Niin harvassa on ne onnistumisen fiilikset. Silti treenaaminen on hienoa ja ne hyvät päivät ovat tämän tarpomisen ja vääntämisen arvoisia. Kisoja tulee ja menee, mutta treenaaminen on SE juttu. Pitää joutua suihkuun ja iltavuoroon. Ketään ei edelleenkään näy missään. Kello 11 lähellä kirkon kellot alkaa soittaa Aleppon siviiliuhreille.
Translation: You don´t wanna know. Still training my ass off.
-H
Tervetuloa seuraamaan Murina racing teamin koiria, urheilua, valjakkourheilua.
tiistai 25. lokakuuta 2016
perjantai 21. lokakuuta 2016
Syksyn toinen reissu Jämille
Mainioita kuvia Jämin toisesta kisa viikonlopusta 15.-16.10! Kiitos kuvaajille, jotka ovat radan varrella koko päivän, jotta me voimme jakaa kuvia tästä lajista muillekin urheilusta kiinnostuneille. Kuvat kisoista ovat tärkeä apu kertoa tehdystä työstä urheilun saralla. Ja toki nämä kuvat ovat tärkeitä muistoja itselle.
Jukka pyöräili juuri 18 kuukautta täyttäneen Kekkosen kanssa kaksipäiväisen koirapyöräily kisan ja minä juoksin lauantaina Topin kanssa kansallisen canicross kisan ja lauantaina kelloa vastaan oman treenin. Tykkään, että nuorta koiraa kannattaa viedä kisoihin "treenaamaan" meininkiä heti kun ikää tulee tarpeeksi. Kommelluksilta ei toki silloin voi välttyä. Tällipäällikkö kynti pehmeää Jämin kannasta ihan todella lauantaina. Kekkonen ei osaa suuntia, mutta reagoi käskytykseen ohjaajalta kyllä. Näin nopea käännös 120 astettä väärälle uralle 1,5 km ennen maalia aiheutti fillarin kirpoamisen maan pinnasta. Ei hätää, kaikki kunnossa ja homma jatkui. Sunnuntaina kovan onnen koirapyöräilijät tekivät nappi suorotuksen, hienoa, nuorelle koiralle jäi taas hyvä kokemus hommasta!
Omat juoksu suoritukset olivat tämän syksyn onnistuneimmat. Kuormaa on vielä alla, mutta tästä se herkistely kohti Englannin kisaa vasta alkaa. Tulokset löytyvät: http://www.l-svu.fi/jami-sm2016.html
Tässä näitä upeta tunnelma paloja:
Translation: Nice weekend in Jämijärvi. Racing canicross with Topi the dog and Jukka did some bikejoring with Julussas Mfz Urho. We are getting ready for EC!
Jukka pyöräili juuri 18 kuukautta täyttäneen Kekkosen kanssa kaksipäiväisen koirapyöräily kisan ja minä juoksin lauantaina Topin kanssa kansallisen canicross kisan ja lauantaina kelloa vastaan oman treenin. Tykkään, että nuorta koiraa kannattaa viedä kisoihin "treenaamaan" meininkiä heti kun ikää tulee tarpeeksi. Kommelluksilta ei toki silloin voi välttyä. Tällipäällikkö kynti pehmeää Jämin kannasta ihan todella lauantaina. Kekkonen ei osaa suuntia, mutta reagoi käskytykseen ohjaajalta kyllä. Näin nopea käännös 120 astettä väärälle uralle 1,5 km ennen maalia aiheutti fillarin kirpoamisen maan pinnasta. Ei hätää, kaikki kunnossa ja homma jatkui. Sunnuntaina kovan onnen koirapyöräilijät tekivät nappi suorotuksen, hienoa, nuorelle koiralle jäi taas hyvä kokemus hommasta!
Omat juoksu suoritukset olivat tämän syksyn onnistuneimmat. Kuormaa on vielä alla, mutta tästä se herkistely kohti Englannin kisaa vasta alkaa. Tulokset löytyvät: http://www.l-svu.fi/jami-sm2016.html
Tässä näitä upeta tunnelma paloja:
 |
| Kiitos kuvaaja Kimmo Virkki |
 |
| Kuva: Kimmo Virkki |
 |
| Topi on terästä, muut tulee perästä! Kuva: Kimmo Virkki |
 |
| Kuva: Kimmo Virkki |
 |
| Kuva: Jarkko Parikka |
-H
tiistai 4. lokakuuta 2016
Canicross SM Lykynlampi
Väsyneenä lähdin ajamaan Joensuuhun ja väsyneenä ajoin pois. Tänä vuonna lauantai päivä ratkaisi mestaruuden canicrossissa. Jumit ja ongelmat kerääntyivät edeltävältä rankalta kolmelta viikolta. Koska tallipäällikkö oli Topikoiran kanssa riekkonpyynnissä juoksin Kekkosen kanssa. Kekkonen 18 kk tekikin ihan hyvää työtä, vaikka pieniä hötkyilyn aiheita radalla olikin. Tuloksena SM hopeaa. Olen iloinen nuoresta koirastani, se on mainio.
Sunnuntaina vielä viesti ja Kymen vetokoiraseuralle pronssia.
Translation: Canicross Finnish Championships 2nd place with Julussas Mfz Urho. Young dog did very good job.
Sunnuntaina vielä viesti ja Kymen vetokoiraseuralle pronssia.
 |
| Julussas MFZ Urho kuva:Outi Pisto |
 |
| Kuva: Outi Pisto |
-H
torstai 29. syyskuuta 2016
Jämillä kisaamassa 24.9.-25.9.2016
Hyvän fiiliksen viikonloppu Jämin kankaalla. Juoksin Kekkosen kanssa sen ensimmäisen virallisen canicross kisan lauantaina! Sunnuntaina vielä starttasin harrastesarjaan ja kalastelin kivoja kokemuksia nuorelle koiralle. Hyvää treeniä, kisoja ei voi harjoitella kuin kisoissa. Tallipäällikkö kilpaili molempinapäivinä koirapyöräilyssä Topikoiran kanssa napaten kolmannen sijan. Tuloksia ja kuva hässäkkää ja hyviä fiboja:
Tuloksia: http://www.l-svu.fi/jaminsyyskisat16.html
Translation: Off-snow autumn season started last weekend. First canicross competition with Julussas MFZ Urho (1.st place). Topi the dog and Jukka did good job at bikejoring competition (3.st place.).
Tuloksia: http://www.l-svu.fi/jaminsyyskisat16.html
 |
| Se tunne kun nuoren koiran ensimmäiseen starttii on 9 sekuntia. (Kuva: Jarkko Perikka) |
 |
| Julussas MFZ Urho (Kuva:Kimmo Virkki) |
 |
| Tallipäälikkö&Topikoira (Kuva: Kimmo Virkki) |
 |
| Hyvä! (Kuva: H) |
-Hanna
perjantai 9. syyskuuta 2016
Koneita käynnistellään
Salpalinja trail run juostiin 28.8 Lappeenrannassa. Juoksin 9 km kisan ja sija 5./50. Koko kesän treenanneena ajattelin saada vaihtelua ja puristusta tällaisen treenin avulla. Otin tapahtuman kovana harjoituksena ja sellaisena se toimikin mainioisti. Salpalinjaa vaan en kerennyt reitillä näkemään, muutama hieno saimaamaisema vilahti sivusilmässä.
Suunnistuksen sotilaiden SM kisattiin Joutsenossa 6.9. Kesän kahdeksas suunnistus kerta, ja hopealle! Vauhti on kohdallaan, mutta todella vaikea pysyä kartalla tämän hetkisessä vauhdissa. Läheltä kävikin ettei yksi rasti jäänyt hakematta!
Se valjakkourheilun ulkopuolelta, nyt asiaan eli Jämille lähdetään parin viikon päästä ja SM canicross Jouensuussa siitä sitten perään lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Sitten onkin taas Jämin kisojen vuoro. Myös EM kisa reissu on lyöty lukkoon ja tämä tiimi matkustaa lautalla Saksaan ja siitä autolla Britaniaan.
Koirat ovatkin päässeet jo vetotreenien makuun, kaikessa rauhassa.
Suunnistuksen sotilaiden SM kisattiin Joutsenossa 6.9. Kesän kahdeksas suunnistus kerta, ja hopealle! Vauhti on kohdallaan, mutta todella vaikea pysyä kartalla tämän hetkisessä vauhdissa. Läheltä kävikin ettei yksi rasti jäänyt hakematta!
Se valjakkourheilun ulkopuolelta, nyt asiaan eli Jämille lähdetään parin viikon päästä ja SM canicross Jouensuussa siitä sitten perään lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Sitten onkin taas Jämin kisojen vuoro. Myös EM kisa reissu on lyöty lukkoon ja tämä tiimi matkustaa lautalla Saksaan ja siitä autolla Britaniaan.
Koirat ovatkin päässeet jo vetotreenien makuun, kaikessa rauhassa.
 |
| Urho and appletree |
Translation: Getting ready for competitions. And it´s real, we are heading EC Great-Britain!
-H
perjantai 26. elokuuta 2016
Sponsori haaveet
Yle kirjoitti urheusivuillaan kuinka Rovaniemen kaupunki oli palkinnut ja tukenut näin paikallisia huippu-urheilijoita. Useita MM mitaleita voittanut valjakkourheilija sai tukea 5000 euroa. Todella hieno hatun noston arvoinen asia Rovaniemen kaupungilta. Laji on pienen huojuvan liiton alainen, eikä moisia tukia olisi sieltä koskaan mahdollista saada. Valjakkourheilussakin maailman huippu on armottoman kova ja sinne huipulle pääseminen todellisen työn takana. Ja työllä nyt tarkoitan treenitunteja.
Rahaa kuluu kisareissuihin, kulkupeleihin, huoltoon. Ihan samoihin asioihin, kuin muillakin maailman huipulla omissa lajeissaan urheilevilla. Moni voisi sanoa, ettei treenaamiseen kulu rahaa. Ei toki, jos treenataan talon takana metsäpoluilla mummofillarilla. Mutta se ei kertakaikkiaan urheilun maailman huipulla riitä. On lähdettävä treenaamaan ja hankkimaan kokemuksia.
Canicross lajina vaatii juoksuharjoittelua valtavasti. Ennen töitä, töiden jälkeen harjoitellaan. Vapaapäivät tietenkin käytetään niihin kovimpiin ja pisimpiin harjoituksiin. Loma viikolle vedetään kova viikko tietenkin. Onneksi valmentaja suunnittelee kuorman sopivaksi, joten ei hätää. Tavallisista töistä ansaittu palkka laitetaan kisareissuihin. Ja tiukalle menee. Asiathan ovat kuitenkn hyvin ja saan urheilla. Mutta saan myös unelmoida: kaksi Rovaniemen kaupungin kaltaista sponsoria/ tukijaa ovat unelmissani, silloin pääsisin kisojen lisäksi leirille, kuten muut tavoitteellisesti harjoittelevat urheilijat.
Tavoitteeni ovat edelleenkin MM kisoissa 2017.
-H
Rahaa kuluu kisareissuihin, kulkupeleihin, huoltoon. Ihan samoihin asioihin, kuin muillakin maailman huipulla omissa lajeissaan urheilevilla. Moni voisi sanoa, ettei treenaamiseen kulu rahaa. Ei toki, jos treenataan talon takana metsäpoluilla mummofillarilla. Mutta se ei kertakaikkiaan urheilun maailman huipulla riitä. On lähdettävä treenaamaan ja hankkimaan kokemuksia.
Canicross lajina vaatii juoksuharjoittelua valtavasti. Ennen töitä, töiden jälkeen harjoitellaan. Vapaapäivät tietenkin käytetään niihin kovimpiin ja pisimpiin harjoituksiin. Loma viikolle vedetään kova viikko tietenkin. Onneksi valmentaja suunnittelee kuorman sopivaksi, joten ei hätää. Tavallisista töistä ansaittu palkka laitetaan kisareissuihin. Ja tiukalle menee. Asiathan ovat kuitenkn hyvin ja saan urheilla. Mutta saan myös unelmoida: kaksi Rovaniemen kaupungin kaltaista sponsoria/ tukijaa ovat unelmissani, silloin pääsisin kisojen lisäksi leirille, kuten muut tavoitteellisesti harjoittelevat urheilijat.
Tavoitteeni ovat edelleenkin MM kisoissa 2017.
 |
| Translation^ |
keskiviikko 17. elokuuta 2016
Kovalla treenillä kohti syksyä
Se hetki vuodesta kun juoksutreenit on kovimmillaan. Vedot pitkiä ja raastavia ja viikossa kilometrejä ropisee. Lihaksia kolottaa ja nivelet huutaa hoosiannaa. Ekat kisailmot syksyn sulanmaan kisoihin on lähetetty ja vapaa toiveet töistä anottu. Jämin syyskisassa 24.-25.9 ollaan mukana ja siitä syksyn kisailut käyntiin. Hox pox, murina racing teamillä tänä syksynä KAKSI kisakoiraa tikissä! #nortindon #julussasurho
Mielessä pyörii toki tämän vuoden isoimmat kisat, EM Britania. "Hyvä ajatus" oli lentää Britteihin samalla hyväksi havaitulla kaavalla, kuin kaksi vuotta sitten Ranskaan. Vaan koiran lennättäminen Britaniaan ei onnistukkaan noin vain. Homma tökkäsi todella tiukkoihin eläinkuljetus sääntöihin. Britaniaan ei voi lennättää koiraa matkustajakoneen mukana ruumassa. Vain cargokoneella, eläinten kuljetukseen erikoistuneella lentoyhtiöillä voi saada koiran lentämällä maahan. Pitää myös olla tarkkana mistä Britaniaan tulee, vain tietyissä paikoissa on mahdollista tarkastaa eläin ja tuoda se maahan. Aina on vaihtoehto ajaa autolla, jos omia lentoja ja koiran cargolentoa ei saada natsaamaan. Kisamatkan järjestely ei siis todellakaan ole helppo homma! EM kisat on mielestäni tärkeä veto matkalla kohti MM kisoja, mutta jos järjestelyissä ja matkustamisessa seinä nousee vastaan, ei sille voi mitään. Vielä suunnitellaan, vielä järkkäillään.
Translation: Heading autum offsnow dograces, training hard!
-H
Mielessä pyörii toki tämän vuoden isoimmat kisat, EM Britania. "Hyvä ajatus" oli lentää Britteihin samalla hyväksi havaitulla kaavalla, kuin kaksi vuotta sitten Ranskaan. Vaan koiran lennättäminen Britaniaan ei onnistukkaan noin vain. Homma tökkäsi todella tiukkoihin eläinkuljetus sääntöihin. Britaniaan ei voi lennättää koiraa matkustajakoneen mukana ruumassa. Vain cargokoneella, eläinten kuljetukseen erikoistuneella lentoyhtiöillä voi saada koiran lentämällä maahan. Pitää myös olla tarkkana mistä Britaniaan tulee, vain tietyissä paikoissa on mahdollista tarkastaa eläin ja tuoda se maahan. Aina on vaihtoehto ajaa autolla, jos omia lentoja ja koiran cargolentoa ei saada natsaamaan. Kisamatkan järjestely ei siis todellakaan ole helppo homma! EM kisat on mielestäni tärkeä veto matkalla kohti MM kisoja, mutta jos järjestelyissä ja matkustamisessa seinä nousee vastaan, ei sille voi mitään. Vielä suunnitellaan, vielä järkkäillään.
Translation: Heading autum offsnow dograces, training hard!
-H
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)