Viime kesän loppupuolella, kun tein ensimmäistä useamman kilometrin mittaista canicross vetoa nuorimman koirani Urhon (2,5v) kanssa, valjaat, joita olin käyttänyt edellisenä talvena hiihtokisoissa ja keväällä kikcbike treeneissä nousivat kovassa vedossa (canicross, koiraan kohdistuu raskain veto, verrattuna muihin lajeihin) liian ylös ja painoivat koiran pehmeään kurkkuun. Valjaan kuuluisi pysyä matalammalla, jolloin se ei ahdista koiran hengitystä pehmeästä kurkun osasta. Urho koira himmasi vauhtia ja huomasin, mitä oli tapahtunut. Oli mietittävä muita valjas vaihtoehtoja canicrossiin. Tärkeintä valjaan istuvuudesta on juurikin tuo kaula-aukon koko ja miten valjas asettuu edestä rintakehän kohdalta. Kaula-aukko tulee olla jämpti, se ei saa missään tapauksessa nousta tai valua jommalle kummalle puolelle rintaa. Syvärintaisilla koirilla kuten saksanseisojat, tässä onkin oltava tarkkana. Valjaan sopivuutta pitää aina mallailla kaupassa ennen ostoa, mutta lopullinen istuvuus selviää vasta vedossa, kun valjas asettuu liikkuvan vedossa olevan koiran päälle. Mutta ei hätää, ei se valjaiden ostaminen rakettitiedettä ole.
Valjaita meillä on, joten päätin ottaa canicrossissa käyttöön Zero fast valjaan. Tänä kyseinen valjas oli ollut alunperin käytössä Alpo koiralla, jonka kanssa kilpailun ensimmäiset kilpailuni aikanaan. Valjaista näkyi niiden ikä, ja ne olivat jokseenkin veltostuneet, mutta muuten käyttökunnossa. Valjas näytti sopivan juuri tuosta tärkeästä rinnan kohdasta ja käytinkin hyvin mielin koko syksyn canicross kisoissa ja harjoituksissa Zeron fast valjasta. Vanhan kisaratsun valjas pääsikin taas mestaruuskisoihin monen vuoden jälkeen ja nappasimme SM-mitalin!
 |
Syksyn lopussa ajoin kaksipäiväisen koirapyöräilyn SM-kisan jämillä. Kisa oli sateinen ja rapainen, varsinkin ensimmäisenä päivänä. Valjastin Urholle Zero valjaan taas, sillä olin varma, että sen rinta-osa pysyy paikallaan. Toisen päivän jälkeen loppuverkalla kuitenkin huomasin, että valjaan takaremmit olivat hanganneet karvaa koiran kupeista. Eli kovavauhtisessa pitkässä laukassa valjas pääsi liikkumaan hoikan koiran kupeessa hangaten. Tätä en huomannut kovassa canicross vedossa. Piti etsiä pyöräilyyn siis toinen valjas. Valjaita on hyvä olla erilaisia ja niitä tulee aina sovitella. Nuori koira tekee lihaksia ja vankistuu kolme vuotiaaksi saakka. Ja siitäkin eteenpäinkin koiran keho muuttuu ja valjaita saattaa joutua ostamaan eri kokoisia. Jonkinlainen rahallinen sijoitus, mutta ensi arvoisen tärkeää koiran vetohalujen säilymisen kannalta! Eihän meistä urheilijoistakaan kukaan juokse liian pienissä tai suurissa lenkkareissa. Nyt kaikissa lajeissa Urholla on käytössä non-stopin combi valjas, jossa kaula-aukko onkin jämäkkä ja sivuremmit säädettävissä. Saman koon freemotion valjaassa kaula-aukko ehkä hivenen suurempi tai eri mallinen.
Translation: Testing different harnesses.
-H
 |
| Kuva: Kimmo Virkki |
-H
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti